

Jokaisella vanhemmalla on käsitys siitä, minkälainen on hyvä äiti ja hyvä isä. Vaikka yhtymäkohtia hyvän vanhemmuuden periaatteisiin löytyy joka kulttuurista, on eri kulttuuritaustoista tulevilla ihmisillä usein erilaiset käsitykset siitä, minkälaista on hyvä ja onnistunut vanhemmuus ja millaisiin arvoihin se perustuu. Lisäksi jokaisen ihmisen yksilölliset lapsuuden- ja elämänkokemukset vaikuttavat ainutlaatuisella tavalla siihen, miten hän kokee vanhemmuuden ja haluaa sitä toteuttaa.
Sekä kulttuuritausta että elämänkokemukset aktivoituvat vanhemmaksi tultaessa ja vaikuttavat ihmisen vanhemmuuteen niin käytännön kuin periaatteidenkin tasolla. Kun kaksikulttuuriseen parisuhteeseen syntyy vauva, pariskunnan on sovitettava yhteen kaksi vanhemmuuden mallia, jotka ovat kulttuurillisesti värittyneitä sekä kummankin oman elämänkokemuksen leimaamia.
Vanhemmuudessa aktivoituvat muistot, kokemukset ja käyttäytymismallit ovat usein tiedostamattomia. Ne tulevat ikään kuin selkäytimestä eikä niistä ole välttämättä pystytty, osattu tai uskallettu puhua puolison kanssa aikaisemmin. Moderni ja rationaalisesti käyttäytyvä ihminen saattaa vanhemmuuden myötä alkaa toistaa vanhempiensa perinteisempiä käyttäytymismalleja. Myös periaatteet ja arvot voivat pohjautua enemmän tunteisiin kuin järkeen.
Interkulttuurisen perhevalmennuksen tarkoituksena on valmistaa vauvaa odottavia vanhempia kaksikulttuurisen perheen arkeen ja vanhemmuuteen. Perhevalmennus ei siis anna teknistä tietoa esimerkiksi synnytyksestä tai rintaruokinnasta, vaan pääpaino on vanhemmuuden pohtimisessa ja muihin samassa tilanteessa oleviin pareihin tutustumisessa.
Teemoja, joita valmennuksessa käsitellään, ovat jaettu vanhemmuus, kaksikulttuurinen parisuhde ja sen muutokset vauvan syntyessä, kaksikulttuurisen lapsen identiteetti ja sen tukeminen, kaksikielisyys sekä arjen neuvottelu ja vuorovaikutus. Teemoja työstetään alustusten, keskustelujen, harjoitusten sekä kotitehtävien kautta.
Interkulttuurinen perhevalmennus antaa työkaluja ja herättää ajatuksia kaksikulttuurisen vanhemmuuden työstämiseen yhdessä kumppanin kanssa. Pari pohtii erilaisten harjoitusten ja kysymysten avulla muun muassa sitä, minkälaisia arvoja he pitävät tärkeänä perhe-elämässään, miten he voivat sovittaa yhteen erilaisia tapoja ja käytäntöjä arkielämässä sekä sitä, miten heidän omat lapsuuden kokemuksensa vaikuttavat heidän omaan vanhemmuuteensa. Parin keskinäisen keskustelun ja vuorovaikutuksen herättely on tärkeää, sillä tätä kautta kukin voi myös yksilötasolla pohtia tietoisesti omia arvojaan ja kokemuksiaan. Valmennuksessa tähdätään siis niin itseymmärrykseen kuin myös parin keskinäisen ymmärryksen lisäämiseen. Lisäksi muiden samassa elämäntilanteessa olevien parien tapaaminen ja heihin tutustuminen avartaa maailmankatsomusta, antaa mahdollisuuden jakaa tietoa ja kokemuksia sekä laajentaa sosiaalista verkostoa.
PROJEKTIESITTEET:
TOIMINTAKALENTERIT: