Faktoja kaksikielisyydestä
- Kaksikielisyys ei ole harvinaista. Itse asiassa kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä puhuu enemmän kuin yhtä kieltä.
- Suomessa puhutaan noin 140:aa eri kieltä.
- Kaksikielisyys on prosessi, joka ei tapahdu itsestään.
- Kaksikielisyys on rikkaus, mutta vaatii vanhemmilta sitoutumista, johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
- Päätös kaksikielisyydestä kannattaa tehdä jo ennen lapsen syntymää.
- Äidinkieli on ihmisen tunteiden kieli. Vuorovaikutus lapseen säilyy luonnollisena ja vahvana, jos vanhempi puhuu lapselle sitä kieltä, joka on hänen oma äidinkielensä.
- Kieli ei ole vain kieltä, vaan vahvasti sidoksissa kulttuuriin. Kaksikielinen lapsi oppii ymmärtämään kumpaakin kulttuuria paremmin kielen kautta. Tämä ymmärrys vahvistaa hänen identiteettiään kaksikulttuurisena ja –kielisenä ihmisenä.
Monet kaksikieliset lapset käyvät 2-3-vuotiaana läpi vaiheen, jossa he sekoittavat kieliä keskenään. Tämä kuuluu normaaliin kehitykseen ja johtuu siitä, etteivät kielet ole vielä eriytyneet lapsen mielessä. Eriytyminen tapahtuu myöhemmässä vaiheessa, kunhan lapsen kanssa vuorovaikutuksessa olevat aikuiset ovat johdonmukaisia kielenkäyttönsä suhteen.
Lapsen kielten eriytymistä ja niiden erillään pitoa edistää perheen tietoinen kielisuunnittelu ja kielenkäyttöstrategia. Muita kielenvalintaan vaikuttavia taustatekijöitä ovat lapsen katkeamaton kontakti molempiin kieliin ja kielten välinen tasapaino. Myös lapsen mahdollisuus käyttää kutakin kieltä erikseen selkeästi yksikielisessä yhteydessä ja hänen aito tarpeensa tehdä itsensä ymmärretyksi täysin yksikielisten puhekumppaneiden seurassa näyttävät selkiyttävän lapsen kielenvalintaa.
Suomen perustuslain mukaan kaikilla Suomessa asuvilla ihmisillä on oikeus kehittää ja ylläpitää omaa äidinkieltään. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan myös, että perusopetuksen tulisi tukea jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Vaikka opetushallitus siis suosittaa toisen äidinkielen opiskelua peruskoulussa, se on viimekädessä kiinni kunnan päätöksestä ja resursseista. Toista kieltä opetetaan erityisen valtionavustuksen turvin ja se on perusopetusta täydentävää opetusta.
Laaja katsaus kaksikielisyyden tukemiseen ja peruskoulun kielenopetukseen: Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen (PDF). (toim. Sirkku Latomaa)
PROJEKTIESITTEET:
TOIMINTAKALENTERIT: